Timo Uusim\u00e4ki<\/p>\n
Kempeleen Reserviupseerikerhon perustamisesta on kulunut 57 vuotta. Kempeleen Sampolassa perustettu kerho (perustettu 17.3.1957) on toiminut ja toimii Kempeleen, Oulunsalon ja Hailuodon reserviupseereiden yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Kerhon ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Holma ja urheilu-upseeriksi Tuomo Holma. Kerhon perustamisen t\u00e4rkein syy oli saada paikalliset innokkaat urheiluhenkiset reserviupseerit samaan kerhoon ja tekem\u00e4\u00e4n reservil\u00e4isty\u00f6t\u00e4 oman kunnan alueella. Puutarhaoppilaitos Piril\u00e4n johtaja Arvo Oikkosen ty\u00f6panos kerhon alkuvaiheessa oli merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n antoi kokoustilat Piril\u00e4st\u00e4 ja muutenkin edesauttoi toimintaa voimakkaasti. Naapurikunnan Oulunsalon reserviupseerit ottivat uuden kerhon vastaan innokkaasti, ja liittyiv\u00e4t mukaan pieneen mutta aktiiviseen kerhoon.<\/p>\n
Kerhotoiminnan alkuvaihetta leimasi toiminnallisuus. Reserviupseeripiiri tuki kerhon toimintaa ja oli yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 Pohjois-Pohjanmaan kerhoille. Piirisihteeri, majuri B. Jarnola ja kapteeni O. Kauniskangas antoivat kaiken osaamisensa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uuden kerhon perustamisvaiheessa ja my\u00f6hemminkin auttoivat kerhon hankkeita, vaikka alkuvaiheessa he toivoivat Kempelel\u00e4isten liittyv\u00e4n Oulun kerhoon. Piirin toimintaan kuului kymmeni\u00e4 erilaisia kilpailuja ja tapahtumia vuosittain. Lis\u00e4ksi oli paikallisten kerhojen omia kilpailuja sek\u00e4 yhteisty\u00f6n\u00e4 tehtyj\u00e4 kilpailuja ja useimmiten Kempeleen Reserviupseerikerholla oli yhteisty\u00f6kumppanina Oulun Reserviupseerikerho. Piirin erilaisiin hallinnollisiin teht\u00e4viin Kempeleest\u00e4 osallistuivat Martti Holma (kerhon kunniaj\u00e4sen), Arvo Oikkonen ja Aarne Kontiokari.<\/p>\n
Kerhon kilpailukalenterissa oli vuosittain noin kymmenen erilaista kilpailua tai tapahtumaa. Osallistujina oli paljon sodassa olleita veteraaneja ja tapahtumien henki oli aina hyv\u00e4. Tuomo Holma muistaa erityisesti Albin P\u00e4\u00e4skysen ja Tauno S\u00e4rm\u00f6n innokkaina kilpailujen j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 ja toiminnan miehin\u00e4. Kilpailutoiminnan lis\u00e4ksi oli s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 kerhoiltoja Piril\u00e4ss\u00e4 ja j\u00e4senten kotona. Usein tapahtumia varten hankittiin asiantuntijaesitelm\u00f6itsij\u00e4. Aktiivisia luennoitsijoita olivat everstiluutnantti Reino Palatsi ja Reserviupseeripiirin hankkima puolustusvoimien edustaja. Mieleenpainuvimpia olivat sotiemme veteraanien kertomukset ja muistelukset kerhoilloissa sota-ajalta.<\/p>\n
Reserviupseeripiirin autopartiokilpailut<\/strong><\/p>\n Tuomo ja Olavi Holma muistelevat Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4 autopartiokilpailuja haastaviksi ja varsinaiseksi taitolajiksi. Kilpailuja j\u00e4rjestettiin Vihannissa, Kiimingiss\u00e4, Raahessa, Oulussa ja Kempeleess\u00e4. Kempeleest\u00e4 kilpailuihin osallistui 2-4 autokuntaa, ja autokunta koostui \u201cetupenkkil\u00e4isist\u00e4\u201d kuljettajasta ja suunnistajasta sek\u00e4 \u201ctakapenkkil\u00e4isist\u00e4\u201d, jotka olivat varsinaisia suunnistajia. Partion koko oli 4 henkil\u00f6\u00e4. Tapahtuma piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n st-ajoa vastaavan autosuunnistusosion ja miehist\u00f6suunnistuksen. Takapenkkil\u00e4iset j\u00e4tettiin matkan varrella suunnistamaan tietyn rastiv\u00e4lin, ja sill\u00e4 v\u00e4lin etupenkkil\u00e4isten tuli edet\u00e4 seuraavalle autorastille, ja ottaa suunnistajat kyytiin. Kaikki partion j\u00e4senet osallistuivat rastiteht\u00e4viin, joita olivat k\u00e4sikranaatinheitto, et\u00e4isyyden ja matkan arviointi sek\u00e4 ammunta. Autopartio k\u00e4ytti keskinopeustaulukkoa, karttaa ja kelloa apunaan autosuunnistuksessa. Rastimy\u00f6h\u00e4stymisest\u00e4 sai virhepisteit\u00e4 ja optimaalisesta ajasta lis\u00e4pisteit\u00e4. Kilpailut kestiv\u00e4t yleens\u00e4 2-4 tuntia. \u00a0Autopartiot harjoittelivat Kempeleen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kilpailuihin ep\u00e4virallisissa omissa harjoituksissa.<\/p>\n Aktiivisimmat osallistujat olivat Esko H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen ja Isolan veljekset Oulunsalosta, Holman veljekset, Pentti Mellenius, Albin P\u00e4\u00e4skynen, Ensio L\u00f6tj\u00f6nen, Juhani Konola, Hugo Heikkinen ja Tapio Miettunen Kempeleest\u00e4. Kempeleen autopartiot saivat parhaimmillaan Reserviupseeripiirin kiertopalkinnon, Marskin patsaan, haltuunsa vuodeksi palkinnoksi erinomaisesta menestyksest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki Sampon Sampo-malja<\/strong><\/p>\n Vuonna 1959 S\u00e4\u00e4st\u00f6pankki Sampo lahjoitti Kempeleen Reserviupseerikerholle Sampo-maljan kiertopalkinnoksi ja jaettavaksi johtokunnan harkinnan mukaan. Maljan saamiseksi laadittiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja palkinnosta muodostui kerhon herrasmiespalkinto. Kerhon aktiivien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 kilpailu toteutetaan vuosittain \u201cpuolueettomalla maaper\u00e4ll\u00e4\u201d eli t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa yhteisty\u00f6kumppanin Oulun Reserviupseerikerhon j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 tapahtumissa.<\/p>\n Kilpailu koostui marssista, pienoiskiv\u00e4\u00e4riammunnasta, k\u00e4sikranaatin heitosta, matkan ja et\u00e4isyyden arvioinnista sek\u00e4 kartanluvusta. Sampo-maljasta kisailivat my\u00f6s vanhemmat reserviupseerit innokkaasti, mutta lajeista johtuen voitto meni nuoremmille miehille. Kilpailut olivat yleens\u00e4 Hiukkavaaran maastossa ja sinne mentiin usealla autokunnalla. Sampo-malja oli arvostettu palkinto ja johtokunnan tekem\u00e4n kilpailun s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti sen kierto katkesi kolmella voitolla. Sampo-Maljan sai omakseen Tuomo Holma.<\/p>\n Hiihtokilpailut<\/strong><\/p>\n Juhani Konola kertoo kerhon alkutaipaleen urheiluinnostuksen olleen voimakasta. \u201cMielikuvitusta k\u00e4ytettiin erillaisten kilpailujen j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4, koskapa resursseja oli v\u00e4h\u00e4nlaisesti\u201d. J\u00e4rjestip\u00e4 Kempeleen Reserviupseerikerho piirin hiihtokilpailut Nuorisoseuran maastossa. Kilpailussa oli hiihtoa, kartanlukua ja pistooliammuntaa. Aktiiviset j\u00e4senet k\u00e4viv\u00e4t hiihtokilpailuissa kauempanakin mm. Pudasj\u00e4rvell\u00e4, Vihannin Lampinsaaressa ja Raahessa sek\u00e4 luonnollisesti reserviupseeripiirin kisoissa vuosittain. Menestys piirin kilpailuissa oli kerhohistorian alkupuolella eritt\u00e4in hyv\u00e4 ja esimerkiksi vuonna 1957 j\u00e4senemme osallistuivat kolmeen reserviupseeripiirin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n hiihtokilpailuun.<\/p>\n Tuomo Holman vastuulla oli yleens\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 joukkue reserviupseeripiirin hiihtokilpailuihin. Olihan h\u00e4n ollut edellisiss\u00e4 kerhoissa voittamassa reserviupseeripiirin mestaruuksia ja oli innokas hiihtomies. Holman apurina oli Albin P\u00e4\u00e4skynen, jolla oli urheilutausta Kempeleen kirin puuhamiehen\u00e4. P\u00e4\u00e4skynen tunnettiin esimerkillisen\u00e4 urheilumiehen\u00e4 ja sotilaana, sill\u00e4 olihan h\u00e4n noussut sodassa sotamiehest\u00e4 v\u00e4nrikiksi.<\/p>\n Suunnistus<\/strong><\/p>\n Tuomo Holma muistaa suunnistuksen olleen my\u00f6s kerhon j\u00e4seni\u00e4 kiinnostava laji. Monet suunnistus-ja hiihtosuunnistuskilpailut j\u00e4rjestettiin kerhon toimesta. Suunnistuskilpailuja oli Honkasessa, Juvanin maastossa ja muuallakin. Ratamestarina toimi vuoroperiaatteella joku j\u00e4senist\u00e4. Upseeriveljet muistelevat suunnistuskilpailujen olleen erityisen suosittuja.<\/p>\n Kartat aiheuttivat ongelmia, koska niit\u00e4 ei yksinkertaisesti ollut saatavilla, tai jos oli, ne olivat kalliita. Pentti Mellenius muistelee, ett\u00e4 Arvo Oikkonen ja Aarne Kontiokari saivat niit\u00e4 aina taiottua jostakin. Mist\u00e4 Arvo ja Aarne saivat kartat, on ikuinen arvoitus. Juhani Lassila oli my\u00f6s kerhon kantavia urheilumiehi\u00e4, ja osallistui useisiin kilpailuihin niin kilpailijana kuin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4kin.<\/p>\n Maastokilpailut, joita j\u00e4rjestettiin Oulun ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, olivat suosittuja, ja n\u00e4iss\u00e4 kilpailuissa pystyttiin mittaamaan omaa suoritustasoa kilpailtaessa kovien urheilumiesten kanssa. Olavi Holma muistaa kilpailukumppaneista mm. Oulun Reserviupseerkerhon innokkaat urheilumiehet – Raution ja Palatsin, joiden kanssa kisailtiin hyv\u00e4ss\u00e4 urheiluhengess\u00e4. Maastokilpailun lajeina olivat suunnistus, kartanluku ja ammunta. \u201cOsakilpailuvoitoista saatiin pikkupytyt ja kokonaiskilpailun voittajaa muistettiin isolla pytyll\u00e4\u201d. Pentti Mellenius kertoo kuinka kartanlukua harjoiteltiin t\u00e4t\u00e4 kilpailua varten erityisen paljon. Kempeleenkin kerho j\u00e4rjesti ko. kisan muutaman kerran. Yhteisty\u00f6t\u00e4 veljeskerhojen kanssa arvostettiin ja sit\u00e4 haluttiin vaalia maastokilpailujenkin muodossa.<\/p>\n Ammunta<\/strong><\/p>\n Kerhotoiminnan rungon muodostivat erilaiset liikunta-ja ammunta-aktiviteetit. Ensimm\u00e4isen\u00e4 vuotena j\u00e4rjestettiin per\u00e4ti kolmet ampumakilpailut. Kerholla ei ollut omaa asetta, vaan Albin P\u00e4\u00e4skynen antoi lainaksi oman pistoolin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi maastokilpailuissa. Kaikki ammuntaharjoitukset palvelivat maastokilpailuja ja ampumapaikkana oli Santam\u00e4ki. Albin P\u00e4\u00e4skynen halusi ostaa aseen upseeriveljien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja viel\u00e4p\u00e4 hyv\u00e4n sellaisen. Tapaus osoitti Albinin kannustavaa ja esimerkillist\u00e4 mielenlaatua. Pistoolin edellinen omistaja oli kilpa-ampuja Jali Heikkinen, joten aseen laatu oli hyv\u00e4. Tuomo Holma haki ammuntaluvan montuille nimismiehelt\u00e4, koska Santam\u00e4ki oli l\u00e4hell\u00e4 keskustaa.<\/p>\n Ampumaharjoituksissa k\u00e4vi yleens\u00e4 koko kerho Albin P\u00e4\u00e4skysen johdolla. My\u00f6hemmin j\u00e4rjestettiin pienoiskiv\u00e4\u00e4riammuntoja laina-aseilla ja viimein v.1966 kerhon rahavarat sallivat ostaa kerholla oman Sako P 54 T pienoiskiv\u00e4\u00e4rin. Pienoiskiv\u00e4\u00e4riammuntoihin kokoonnuttiin Piril\u00e4\u00e4n ja sielt\u00e4 k\u00e4veltiin Santam\u00e4en montuille ampumaan.<\/p>\n Muut toimintamuodot<\/strong><\/p>\n Juhani Konola muistaa kerhon alkutaipaleen muita toimintamuotoja olleen Vapaussoturien juhlan, seppeleen laskut sankarihaudoille, pikkujoulut, hengellisen toiminnan, Oulun kerhoiltoihin osallistumisen, kutsuntatilaisuuksien ohjelman j\u00e4rjest\u00e4misen sek\u00e4 esitelm\u00e4tilaisuudet kerhoilloissa. Merkille pantavaa on, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki j\u00e4senet osallistuivat n\u00e4ihin tilaisuuksiin. Vuonna 1962 esitelm\u00e4tilaisuuden aihe oli ohjukset, jo silloinkin ajankohtainen aihe, ja keskusteluissa oli hyvinkin huolestunut ilmapiiri. My\u00f6hemmin kerhoiltoja pidettiin Oulunsalossakin.<\/p>\n Varainhankinnan haasteet<\/strong><\/p>\n Kerho perustettiin taloudellisesti tiukan ajan jakson aikana ja kerhon talouden yll\u00e4pito vaati j\u00e4senist\u00f6lt\u00e4 kekseli\u00e4isyytt\u00e4. Toimintakertomuksista ilmenee j\u00e4senmaksujen korotuspaine, mutta johtokunnan mukaan korotukset olivat teht\u00e4v\u00e4 harkiten. Ensimm\u00e4isen toimintavuoden j\u00e4senmaksuksi p\u00e4\u00e4tettiin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 600 mk. Upseeriveljien vaimot ottivat tiukassa taloustilanteessa voimakkaan ja aktiivisen roolin. Naisten ompeluilloissa valmistettiin erilaisia tuotteita myyntiin ja palkinnoiksi ja ensimm\u00e4inen pikkujoulu oli yksinomaan naisten harteilla. Ompeluilloissa oli mukana mm. Mirja Holma, Lahja Holma, Airi Mellenius, Leena L\u00f6tj\u00f6nen, Raija Konola ja rva Oikkonen.<\/p>\n Talousongelmat pahenivat 1970-luvulla ja viimein 1972 jouduttiin tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6s \u201ctekohengitysmaksusta\u201d. Kerho oli velkaa liitolle ja piirille l\u00e4hes 200 markkaa. Useat syyt, eik\u00e4 v\u00e4hiten talousongelmat, aiheuttivat kerhon toiminnan hiljentymisen l\u00e4hes kymmeneksi vuodeksi ja tapahtumia ei juurikaan ollut. Tultaessa 1980 -luvulle toiminta virkosi uudelleen.<\/p>\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Holma Martti Timo Uusim\u00e4ki Kempeleen Reserviupseerikerhon perustamisesta on kulunut 57 vuotta. Kempeleen Sampolassa perustettu kerho (perustettu 17.3.1957) on toiminut ja toimii Kempeleen, Oulunsalon ja Hailuodon reserviupseereiden yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4. Kerhon ensimm\u00e4iseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Holma ja urheilu-upseeriksi Tuomo Holma. Kerhon perustamisen t\u00e4rkein syy … Lue loppuun
\nHolma Tuomo
\nKonola Juhani
\nL\u00f6tj\u00f6nen Ensio
\nMellenius Pentti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"